Puheenjohtajan terveiset

 

 

Oivalluksia valmentajakoulutuksesta

 

I-HK:n Valmentajaklubissa viime viikolla käsiteltiin mielenkiintoisia asioita lasten valmentamiseen liittyen. Mieleeni jäivät mm. seuraavat asiat:

- olemme kaikki erilaisia oppijoita: jotkut oppivat katsomalla, toiset tuntemalla, kuulemalla tai kokeilemalla. 

- lapselta ei voi vaatia sellaista mitä hänelle ei ole opetettu

- meidän tulee arvostaa lapsia pelitaidoista riippumatta

- meidän tulee rohkaista lapsia kokeilemaan uusia asioita harjoituksissa ja peleissä

- meidän tulee antaa lasten tehdä virheitä 

- pelikin on oppimistilanne

Tuosta voikin vetää sen johtopäätöksen, että jalkapallon pelaaminen joukkueessa on kuin toimimista pienoisyhteiskunnassa. Samat lainalaisuudet pätevät sielläkin. Ja toimii myös toisinpäin: se mitä jalkapalloharrastuksessamme opimme, esimerkiksi suhtautumaan oikein onnistumisiin ja kestämään epäonnistumisia valmistavat meitä elämän vastaaviin tilanteisiin, jalkapallokentän ulkopuolella. 

Valmentajalla voi siis olla todella tärkeä rooli lapsen elämässä. Huomioimalla kunkin lapsen omana arvokkaana itsenään, voimme jättää lapseen hyvän sisäisen jäljen joka kantaa pitkälle aikuisuuteen. 

Muistatko kuka valmentaja, opettaja tai muu aikuinen jätti sinuun pysyvän hyvän jäljen ja miksi? Pystymmekö antamaan samaa tukea ja kannustusta ympärillämme oleville lapsille? Luvataan ainakin yrittää, eikö niin!

 

(ps. voidaan olla kilttejä myös aikuisille :-) )

 

Mukavaa syksyn jatkoa!

Terveisin

Mirka

 

 

 

 

Olipa kerran...

Kävipä erään kerran niin, että eräässä urheiluseurassa, rankan ja tapahtumarikkaan kevään päätteeksi uudella seuran toimistolla, remontin valmistuttua tuli vesivahinko. Kaikenlaisten venymistä vaativien ei-toivottujen tapahtumien lisäksi ilmeni tapahtumien keskellä olevien työntekijöiden lapsilla oksennustautia juuri reissun alla ja jaksaminen oli äärirajoilla. Tuntui, että sen koommin urheilun jumalat kuin kohtalokaan eivät olleet puolellamme. Silloin Jukka johtokunnasta lähetti seuraavan tekstin koettelemusten keskellä oleville henkilöille:

"... No onpas tosi huonoa tuuria, tylsää. Mutta näiden koettelemusten jälkeen lopputulos on varmaan huippu! Tässä alla muutama rivi I-HK -työn tärkeydestä jos vähän lohduttaisi: 

"Ei meiltä kukaan mitään vaadi, me vain haluamme tehdä hyvää. Meidän elämässämme on haasteita kuten muidenkin, mutta niin pitää ollakin.

Ei meidän tehtävämme ole kenenkään polkua tasoittaa, mutta me haluamme osoittaa turvallisen tien. Tarjoamme terveellisen, sosiaalisen ja elämäniloisen tien - liikunnallisen polun elämän reitille.

Ajattelemme kaikkia, mutta sydämissämme kuitenkin eniten lapsia. Voimme tarjota ikääntyneille liikuntaa ja hyvä niin, mutta se on ehkä heillä jo elämässä aiemmin koettua.

Lapsille sen sijaan tarjoamme oven, jota he eivät ole ennen avanneet. Meillä on kaikki valmiina, meillä on Suomen paras urheiluseura, meillä on Itä-Hakkilan Kilpa. 

Tehdään siis I-HK mahdollisuudeksi ja myös elämäntavaksi."

 

On meillä mahtava kyläyhteisö ja urheiluseura: sekä makro- että mikrotasolla pystymme pitämään huolta toisistamme. Pidetään siitä kiinni! 

Suurella kiitollisuudella toivotan kaikille seuran toiminnassa tavalla tai toisella mukana oleville lapsille ja aikuisille erinomaista kesää! Ladataan akkuja, nautitaan sateesta ja auringosta - ja liikutaan!

 

Kesäterkuin

Mirka

Puheenjohtaja Mirka Järnefelt 1.1.2016 lähtien

Hei

Olen Itä-Hakkilan Kilvan puheenjohtaja 1.1.2016 lähtien. Yhteystietoni ovat: s-posti mirka.jarnefelt (*) kolumbus.fi puh. 040-125 8535. Ollaan yhteydessä!

Terveisin

Mirka